tiistai 6. maaliskuuta 2018

Uusioperhe ja raha

Nyt täytyy sanoa että jos olette aloittava uusioperhe kannattaa sopia raha-asiat ennen ku muutatte yhteen. Riippuen toki avopuolisosta pystyykö niistä missä vaiheessa keskustelemaan, mutta viimestään siinä vaiheessa kannattaa kun päätätte elää yhdessä. Sanon tämät kokemuksesta kun niitä ei ole sovittu.

Oma kohtainen kokemus on siitä kun ei puhuta rahasta, ei vieläkään vaikka toinen on velkaantunut paljon ja osa on vain koska rahoittaa perheen lähes yksin ja on rahoittanut pitkän aikaa.

Itse aloitin suhteessa jossa oli jo monta lasta. Itsellä 1 ja miehellä useampi. Hänellä oli talo, itse olin ostanut osakkeen jossa asuin. Sattuma toi meidät yhteen. Siinä kulettiin vuoronperään sitten jomman kumman kotona ja eleltiin kahta asuntoa. No sitten tuli se kuningas idea että laitetaan hynttyyt yhteen. Mies laittoi talonsa myyntiin ja alettiin etsimään yhteistä kotia. Sitä ei löytynyt joten ei muuta kuin rakentamaan kun mies sai talonsa myytyä.  Siinä vaiheessa olis pitänyt jo hoksata ettei kaikki mene oikein kun itse yksin maksoin lyhennyksiä ja muut elämisen laskut ja hänellä toki oli elatusmaksut, mutta asumisesta ei tarvinnut maksaa mitään ja ruokakin kannettiin pöytään. Tällöin vielä riitti mullakin rahat, tällöin aloimme myös rakentamaan ja syntyi ensimmäinen yhteinen lapsi.
Sitten muutettiin uuteen taloon, talo on iso kun on paljon väkeä vaikka osa käy vain viikonloppuisin. Itse saatiin isoin makuuhuone johon muutti nuorin lapsi ja pian syntyi myös toinen lapsi. Viikonloppu lapset valtasivat talon toisenpään täysin 2 makuuhuonetta ja yksi oman vanhimman lapsen kanssa puoliksi. Paljon investoin taloon, kun piti olla ikkunoihin verhoja, huonekaluja, astioita jne. Kaikki minun pussista. aina kun käytiin lomalla olin minä suurin maksumies kaikessa vaikka miehen lapset olivat aina mukana maksoin heidänkin olemisen lomalla ja kotona.

Yhä vain enemmän jouduin kierrättämään laskuja ja maksuja. Jouduin myös hommaamaan itselleni uuden auton kun vanha oli jo täysin laho eikä sitä enään kohtuullisilla kustannuksilla olisi voinut korjata.

Silmukka on kiristynyt kokoajan. Vielä syntyi yksi lapsi. Minä aloin ahdistua todella paljon tilanteesta, mutta ostelin kuitenkin kun lapset tarvitsevat kaikkea joka tapauksessa kaikenaikaa, lahjat, harrastukset kaikki mahdollinen on ollut aina minun maksettava, toki on ollut myös paljon sitäkin että olen jotain halunnut ja se on pitänyt heti saada.

Nyt olemme aina sanan tai kaksi vaihtaneet rahasta kun mies on nähnyt mun kirjeitä. Sävy on ollut hänellä hyvin alistava ja parisuhdetta tuhoava. Hän ei halua päästää irti omista vapauksistaan, jotka kohdistuvat siihen ettei ole tarvinnut meidän yhteisien lasten kuluja maksaa ollenkaan. Tämä on kuin vankila, josta ei enään pääse pois.

Saa nähdä mihin tämä kaikki vielä johtaa, jotenkin ei enteile kovin hyvää millään osa-alueella nyt. Nyt kun vielä viimeisimmät tulotiedot ilmoittivat että mies tienaa yli 200€/kk enemmän mitä minä, ottaa todella päähän.

 Ensimmäisettiedot on tullut nyt mitkä menee ulosottoon nyt, osan joudun nyt katsomaan mitä maksan ja mitkä laitan ulosottoon, koska nyt rytisee. Takuusäätiölle kun soitin sanoivat että kannattaa panostaa siihen että asumisen ja auton pystyy maksamaan (jotta voi käydä töissä) muut laittaa ulosottoon niin tulee maksusuunnitelma sitä kautta. Ei esittänyt edes takuusäätiön lainaa koska vielä on täysin selvitettävänä yrityksen laina-asiat.
Lasten takia nyt on vain yritettävä se muutoin kait olisin jo luovuttanutkin.

8 kommenttia:

  1. Voi Tiituna, mä oon niin pahoillani sun puolesta. Tuo tilanne on eskaloitunut pitkän ajan kuluessa ja tuo on sun teksteistä ollut luettavissa että oot yksin saanut kantaa vastuun teidän yhteisten lasten kuluista, kodin sisustuksesta, ruoasta jne. Niin epäreilua sun kannalta. En voi ymmärtää sitä että suhteen toinen osapuoli joutuu taloudelliseen katastrofiin, joutuessaan huolehtimaan kaikesta. Toki tiedät sen itsekin että jarruja osamaksuhankinnoille olisi pitänyt laittaa jo aikoja sitten.

    Oletko itse ajatellut että olet ehkä ostoskäyttäytymiselläsi jotenkin tilkinnyt omaa henkistä pahoinvointiasi? Itse ainakin olen omassa käyttäytymisessäni huomannut sen että käytän shoppailua jonkinlaisena henkisen pahan olon purkajana.

    Tuo on niin totta että raha-asiat pitäisi jokaisessakin suhteessa puida alkuvaiheessa ja sopia yhteisistä pelisäännöistä ja varsinkin uusioperhetilanteessa missä muuttujia ja huomioon otettavia asioita on vielä enemmän.

    Varmasti oot saanut hyvän neuvon sieltä takuusäätiöstä noista ulosottoasioista. Katto pään päällä ja liikkuminen turvattava, töissä käyminen on kuitenkin sulle nyt tosi tärkeä asia.
    Millaisena sä näet teidän parisuhteen tilan, näetkö että siinä on vaikeudet vielä voitettavissa?

    Jaksamista toivottelen vaikeassa tilanteessa ja vaikka tilanne tuntuu todella hankalalta nyt niin kyllä se aurinko pilvien takaa taas pillkistää enemmin tai myöhemmin <3

    VastaaPoista
  2. Oli kyllä pysäyttävä teksti.. Itsekkin aikanaan uusioperhettä pyörittäneenä ymmärrän miten tuo etenee, pikkuhiljaa kun niistä raha-asioista ei puhuta ja se toinen yrittää olla kiltti ja ajattelee että voin tänkin vielä maksaa ja tuon ja.. Teillä on se alkutilanne muuttunut jo hurjasti siitä kun sulla ei ollut vielä lapsia jolloin sulla olikin ehkä varaa maksaa enemmän. Mä nään tilanteessa tasan 2 vaihtoehtoa. Istutat ukon alas ja kerrot että tästä eteenpäin maksatte kaikki yhteiset laskut puoliksi. Tai sitten lähdet. Toi tilanne syö sua sisältä jo nyt.. Mä valitsin sen helpomman tien ja lähdin. Toki meillä ei ollut yhteisiä lapsia, eikä noi raha-asiat ollut ainoa syy eroanomukseen.. Kyllä sun ensisijaisesti pitää ajatella itseäsi, nimenomaan lasten takia. Jos tilanne kotona polttaa äidin henkisesti loppuun, niin millainen äiti lapsilla silloin on? Voimia tähän taatusti vaikeaan aikaan, päätit sitten mitä tahansa!

    VastaaPoista
  3. Voi ei. :( Ihan järkyttävän epäreilun kuuloinen tilanne. jotenkin hurjaa että toiselta menee luottotiedot eikä toinen vieläkään tarjoa apuaan kuluihin osallistumisessa, jos oikein ymmärsin. Kovasti voimia ja tsemppiä.

    Mulla mennyt luottotiedot ihan oman mokailun takia ja ulosotossa olen, mies ei tiedä velkojen määrää mutta tietää että usean vuoden prosessi on. Meillä ei ole lapsia, että sinänsä tilanne eri, koen kuitenkin että hän auttaa ja tukee, ei syyllistä.

    VastaaPoista
  4. Onpa hurjan kuuloinen tilanne ja varmasti todella raskas taakka kantaa. :(

    Toivottavasti saat miehen istutettua pöydän ääreen ja puhuttua kaikki asiat ääneen, mitkä painavat mieltä. Helppo se on tietysti täällä netissä kertoa että jätä se, mutta oma hyvinvointisi on ihan kaikkein tärkein asia lasten lisäksi tässä elämässä. Tsemppiä valtavasti!

    VastaaPoista
  5. Viimeinen lause oli monella tapaa tulkittavissa. Mutta oman tulkintani mukaan nyt kirjoitan. Jäitpä tai lähdit (tai laitat miehen pihalle) niin lapset kärsivät joka tapauksessa jollakin tavoin. Jääminen ei kannata vain lasten tähden. Itse kasvoin perheessä jossa yhteiseloa jatkettiin vain lasten tähden ja se lopulta repi koko perheen hajalle ennenkuin ero vihdoin haettiin. Omasta näkökulmastani vuosia liian myöhään. En juurikaan ole tekemisissä sisarusteni kanssa ja äitiinikin harvakseltaan lähinnä jonkinlaisesta velvollisuudentunteesta.
    Teksteistäsi selväksi käy on että parisuhteen kestävä jatkuminen vaatii sekä puolison taloudellista osallistumista että jonkinlaista parisuhdeterapiaa.
    Se millainen taloudellinen vaikutus erolla olisi kannattaa myös ottaa puheeksi kun olet talousasioissa ulkopuoliseen neuvojaan yhteydessä.
    Vuosien prosessi on edessäsi, mutta jonakin päivänä sekin on ohi ja tilanne helpottaa varmasti heti kun saa tulevat askelkuviot selviksi.

    VastaaPoista
  6. Vallankäyttö raha-asioissa on henkistä väkivaltaa, haethan itsellesi apua mahdollisimman pian <3 Voimia!

    VastaaPoista
  7. Miten voit? Täällä odotellaan kuulumisia. Annahan joku elonmerkki. :)

    VastaaPoista
  8. Tiitunaaaaa.... elonmerkkejä odotellaan. Laitapa kuulumisia, kovasti niitä täällä jo odotellaan.

    VastaaPoista