tiistai 22. huhtikuuta 2014

Niin on mieli ohjelmoitu tuhlaamaan, miten painetaan off- nappia???

Se tulee aina jonkin päivää aijemmin mitä rahaa tulee tilille. Joku hiivatin tarve, kuluttamisen tarve... vaikka rahaa ei olisikaan, vaan kaikki ois jo niin tiukalla ettei ylimääräseen kertakaikkiaan ole varaa. Niin myös tänään... Surffannut olen taas netissä urakalla, tällä kerralla haaveena lapsille trampoliini, joka tietenkään ei saa mikään halpavedos olla vaan löytyi taas sellanen sopiva lähes 500€ maksava ja siihen vielä pitäs turvaverkot ja tikkaat päälle hommata. Ne kaikki on mulla korissa, kunnes tyhjensin sitten korin vaikka osamaksulla se olis maksanut kaks vuotta vain 30 €.

En kyllä ymmärrä mikä mulla on. Enhän mää niitä voi nyt ostaa makso mitä makso, ei oikeesti ole varaa. Varsinkin kun tässä kuussa ei ole meinannut edes rahat riittää ruokaan. Tili päivä koittaa niin on maksettava pojan jalkapalloharrastus kesäksi, kun hän tarvitsee liikunnallisen harrastuksen jolla voi purkaa energiaa ja oppia ryhmässä toimimista. Ja kesällä kun ei käytetä adhd lääkkeitä, niin on hyvä päästä sitten muiden kanssa treenaileen.

Mutta vielä nuista mielihaluista, kun poikani täyttää pian vuosia, niin minähän heti olen menossa jonnekin netin kakkumyyntiliikkeistä ostamaan syötäviä kakkukuvia yms. ihan turhaa, kun ei poika oikeasti sellaisia vaadi itselleen ja kakkuunsa. Nehän tietenkin ois ok jos niihin rahaa ois, mutta ei tässä tilanteessa, kun taas tyhjensin ostokorin johon olin sit ladannut tavaraa jo yli 30€ edestä.

Nyt kyllä hirvittää että mitenhän tässä oikein käy. mikä on se vetovoima mikä pistää tilaamaan kaikkea ihan turhaa, jota ei silloin tarvi kun ei kerta varaa ole. En ymmärrä kyllä, ja nyt kun tiedossa on vielä sellainenkin homma että mulla on tulossa lasku joita tavaroita olen tilannut muistaakseni kolme kuukautta sitten ja siitä tulee lasku vasta nyt. Mitä järkiä on ottaa sellasia laskuja itelleen. En tiedä.

Ens tilistä on vielä ostettava 1-2 kesä lenkkarit lapsille, riippuen siitä löytyykö vanhoja, kun vielä en ole kerinnyt kaikkia kesä- ja kevät tamineita kaivella kaapista, mutta tällä viikolla nekin on etsittävä, jotta tietää mitä tarvii lapset tälle kesälle ja keväälle. toivotaan nyt ettei ihan hirmusesti.

Joo, tässä jatketaan nyt taistelua ettei vaan tule tehtyä tyhmyyksiä ja ostettua turhia. Ennemminkin tässä on pyrittävä hävittämään tätä tavaraa ja viikon päästä mulla onkin jälleen varattuna kirpputoripöytä johon olen jo jonkin verran katsellut tavaraa myyntiin.  Ja koska tiedän että ens kuussa mennään taas miinukselle toivon että sitä tavaraa myös menee siellä hyvin. Semmosia mietteitä tälläkertaa...

Onko jollakin jotain ideoita millä pystyisi katkaisemaan tämän tavaroiden hommaamisen kierteen ja järkevämmät ajatukset päähän rahan/kuluttamisen suhteen?


5 kommenttia:

  1. No, minusta tuntuu vähän hölmöltä (tekopyhältä?) kommentoida, kun tilanteeni on ihan eri. Paitsi että olen minäkin ostokoukussa, kun tolle firman tavaroiden hankkimiselle ei meinaa tulla pistettä millään.

    Mun paras vinkki on, että hankkiudu eroon tilanteista, joissa tulee kiusaus. Esim. kaupungilla saa mennä vain ruokakauppaan. Yleensä mulla on siellä niin kiirekin, ettei ehdi kattella supermarketin muita hyllyjä kuin ruokahyllyjä. Mulla on toiminu hyvin ku en oo kävelly vaateliikkeisiin -> en oo ostanu vaatteita. Jos taas kävelen kirjakauppaan, en pääse sieltä ulos ostamatta jotakin vihkoa tai tarra-arkkia... Jos nettiostostelu on ongelma, niin ehkä nettiajan rajaus auttaisi.

    Toinen vinkki on julistaa täällä blogissa jotain niin sitten siitä on pakko pitää kiinni. Esim.: huomenna menen siihen ja siihen liikkeeseen, ostan kahdet kengät lapsilleni, enkä mitään muuta. En mitään söpöä tai vaikka mitään, mitä he pyytävät. Sitten kirjoitat, miten kävi.

    Minusta oot kuitenkin tossa tekstissä itse näyttänyt, miten se tehdään. Laitoit ostoskoriin, mutta olit kuitenkin kriittisessä, pahimmassa sortumiskohdassa tyhjentänyt korin! Se on just se, mihin moni ei pyty. Ja toisekseen pitää olla armollinen: joskus vaan lipsahtaa, mutta jokainen voitettu erä on sili voitettu erä. Vähän niin ku sais paljon ysejä todistukseen ja yhden nelosen, tulee hyvä keskiarvo kutenkin.

    Edelliseen postaukseen: siis sullahan on ihan mahtava tilanne, jos rahat periaatteessa laskelmien mukaan riittäis elämiseen. Kyllä ne ylimääräset rahareiät sieltä paljastuu, kun jaksaa pitää kirjaa.

    Minä puolestani tarttisin vinkkejä siihen, miten asiat ei kasautuis ja jäis tekemättä...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentistasi :) Itellä on tosiaan netistä tilaaminen koukuttanut, kun asun sen verran pienellä paikkakunnalla ettei täällä paljon muita ole kun ruokakauppoja ja jokunen vaate liike, mutta vaatteet ei mulle itelle ole tällä hetkellä hankinta listalla kun aijon ensin laihuttaa vielä parikymmentä kiloa ennen kuin uusin itelle vaatteita, lapsille toki hommaan vaatteita mutta vain tarpeeseen. Mutta se että haluaisin tarjota kaiken lapsilleni, ja se aiheuttaa ongelmia ettei ole varaa hommata kaikkea mitä heille tahtoisi antaa. Vaikka eihän ne kyllä itse osaa sellaisia pyytääkään. Joten omissa korvain välissä nämä vain on.
      Hei, mullakin asiat aijemmin kasautuivat ja jäi tekemättä, mutta nyt kun olen alkanut liikkumaan olen saanut kasaantuneita asioita tehtyä ja uusia asioita ei ole enään kasaantunut vaan ne tulee heti tehtyä kun lapsilta vaan saa tehdyksi :) Toki asioita keräsin niin kauan että niiden tekeminen vie nyt tosi paljon aikaa, minkä silloin olis vieny paljon vähemmän aikaa jos sen heti olisi tehnyt. Mutta näin meillä :)

      Poista
    2. Voi että... Ehkä mullakin on toivoa päästä tästä saamattomuuden suosta!

      Poista
  2. Täällä toinen neuvoja, jonka oma budjetti kusee joka kuukausi...

    Olen lopettanut netistä ostamisen kokonaan. Netistä en tilaa mitään. Joku tavara voi olla siellä edullisempi kuin tavallisessa kaupassa, mutta koska en ole osannut ostaa vain sitä, en ole päässyt hyötymään edullisuudesta. Toisaalta lasten vaatteita tilatessa päädyn tilamaan jotakin merkkivaatetta, jota ei muualta saa ja sitten maksaneeksi siitä liikaa. Halvemmalla pääsen kun ostan kaupasta. En ehkä sielläkään mitään halvinta, mutta kuitenkin järkevän hintaista.

    Vaatekaupoissa on tosin sama ongelma. Usein siellä syntyy tarpeita, joita ei tiennyt olevan. Tämä tosin koskee vain lapsia. Itselle en halua ostaa mitään. Koska vaatekauppoihin on matkaa lähes 100 km, niin eipähän niihin kauppoihin ihan yhtänään tule poikettua, joten heräteostosten määrä pysyy kohtuullisuudessa.

    Itselleni perustelen nuo heräteostokset sillä, että mikäli lapsilta jokin häviää/rikkoontuu esim. kurikset tai haalarit, niin ei uusia ei voi heti lähteä ostamaan, vaan kotoa pitää löytyä riittävästi varusteita.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentistasi :) Itsekään en yleensä itselleni vaatteita hommaile, mutta lapsille sieltä netistä löytys vaikka mitä "tarpeellista". Ite haluais lapsille tarjota kaikkea mahdollista, tällä hetkellä kattellut tramppaa, pyörän perään kärryä yms. toki ovat nyt tähän konkurssiin ihan mahdottomia unelmia ja siksi toivonkin ettei tulisi niihin langettua, kun yhtään ei tarvi enään ylimääräistä maksettavaa minäkään... Vaikka tuskin ne lapset niitä edes kaipailee ja haluaa itsellä vain on sellainen mieli että pitäs lapsille kyetä asioita tarjoamaan...

      Poista