tiistai 22. huhtikuuta 2014

Niin on mieli ohjelmoitu tuhlaamaan, miten painetaan off- nappia???

Se tulee aina jonkin päivää aijemmin mitä rahaa tulee tilille. Joku hiivatin tarve, kuluttamisen tarve... vaikka rahaa ei olisikaan, vaan kaikki ois jo niin tiukalla ettei ylimääräseen kertakaikkiaan ole varaa. Niin myös tänään... Surffannut olen taas netissä urakalla, tällä kerralla haaveena lapsille trampoliini, joka tietenkään ei saa mikään halpavedos olla vaan löytyi taas sellanen sopiva lähes 500€ maksava ja siihen vielä pitäs turvaverkot ja tikkaat päälle hommata. Ne kaikki on mulla korissa, kunnes tyhjensin sitten korin vaikka osamaksulla se olis maksanut kaks vuotta vain 30 €.

En kyllä ymmärrä mikä mulla on. Enhän mää niitä voi nyt ostaa makso mitä makso, ei oikeesti ole varaa. Varsinkin kun tässä kuussa ei ole meinannut edes rahat riittää ruokaan. Tili päivä koittaa niin on maksettava pojan jalkapalloharrastus kesäksi, kun hän tarvitsee liikunnallisen harrastuksen jolla voi purkaa energiaa ja oppia ryhmässä toimimista. Ja kesällä kun ei käytetä adhd lääkkeitä, niin on hyvä päästä sitten muiden kanssa treenaileen.

Mutta vielä nuista mielihaluista, kun poikani täyttää pian vuosia, niin minähän heti olen menossa jonnekin netin kakkumyyntiliikkeistä ostamaan syötäviä kakkukuvia yms. ihan turhaa, kun ei poika oikeasti sellaisia vaadi itselleen ja kakkuunsa. Nehän tietenkin ois ok jos niihin rahaa ois, mutta ei tässä tilanteessa, kun taas tyhjensin ostokorin johon olin sit ladannut tavaraa jo yli 30€ edestä.

Nyt kyllä hirvittää että mitenhän tässä oikein käy. mikä on se vetovoima mikä pistää tilaamaan kaikkea ihan turhaa, jota ei silloin tarvi kun ei kerta varaa ole. En ymmärrä kyllä, ja nyt kun tiedossa on vielä sellainenkin homma että mulla on tulossa lasku joita tavaroita olen tilannut muistaakseni kolme kuukautta sitten ja siitä tulee lasku vasta nyt. Mitä järkiä on ottaa sellasia laskuja itelleen. En tiedä.

Ens tilistä on vielä ostettava 1-2 kesä lenkkarit lapsille, riippuen siitä löytyykö vanhoja, kun vielä en ole kerinnyt kaikkia kesä- ja kevät tamineita kaivella kaapista, mutta tällä viikolla nekin on etsittävä, jotta tietää mitä tarvii lapset tälle kesälle ja keväälle. toivotaan nyt ettei ihan hirmusesti.

Joo, tässä jatketaan nyt taistelua ettei vaan tule tehtyä tyhmyyksiä ja ostettua turhia. Ennemminkin tässä on pyrittävä hävittämään tätä tavaraa ja viikon päästä mulla onkin jälleen varattuna kirpputoripöytä johon olen jo jonkin verran katsellut tavaraa myyntiin.  Ja koska tiedän että ens kuussa mennään taas miinukselle toivon että sitä tavaraa myös menee siellä hyvin. Semmosia mietteitä tälläkertaa...

Onko jollakin jotain ideoita millä pystyisi katkaisemaan tämän tavaroiden hommaamisen kierteen ja järkevämmät ajatukset päähän rahan/kuluttamisen suhteen?


sunnuntai 13. huhtikuuta 2014

Laskukonetta on nyt monta päivää käytetty ja paljon laskettu

Veroilmoitukset tuli tässä yks päivä tällä viikolla ja sitten alkoikin laskeminen mitä minkäkin verran maksaa ja suuntaa antavasti paljonko minulla pitäs vuoden sisällä olla käyttövaroja yms. Tulothan ei kuitenkaan mulla vuosi tasolla hirmuisesti muutu kun vertaa tätä ja viime vuotta kun kumpanakin vuonna olen sekä ollut vanhempain vapaalla sekä töissä. Nyt kävinkin ilmottautumassa tällä viikolla töihin että kesäloman jälkeen aloitan työt heinäkuun alussa.

No, näihin laskelmiin mitä nyt tein laitan kulut sekä vuosi että kuukausi menoina omalta kohdaltani.

Asumiskuluja meillä menee avopuolisoni kanssa yhtä paljon, joten minun osuus on 774,84€/kk ja vuodessa 9 298,08€. Tähän summaan ollaan laskettu asuntolainan lyhennykset, sähköt, vedet, kotivakuutukset yms. jotka kuuluvat kiinteästi tähän asumiseen.

Tyhjälle kulutilille olen laskenut oman summan joka pitäisi maksaa tälle tilille, jotta vastaisuudessa säästyttäisiin näiltä kuukausilta jolloin menoja on niin paljon ettei rahaa meinaa jäädä ollenkaan ruokaan. Laskut on siis laskettu, mutta vielä on niin että talous on niin sekaisin ettei ole saanut siirrettyä riittävää summaa tälle tilille kuukaudessa, jotta sais sitten taas tulevaisuudessa tasapainotettua oman talouden, joten tällänen oravanpyörä tässä kohti. No, tälle tilille pitäisi vuoden aikana siirtää 1670,20€ joka tekee kuukautta kohden 139,18€. Siitä maksettaisiin sitten omat henki-, tapaturma- ja autovakuutukset, kasko, ajoneuvo- ja kiinteistövero. Tämä kyllä pitäisi mun saada pyörimään, jotta alkais rahahuolet helpottamaan kun näihin olis aina rahaa varattuna tilillä.

Ja sitten vielä ne muut lainat :( Yhteensä niissä menee lyhennyksiä 6289,56€/v eli 524,13€/kk. Tästä se melkoisesti on syytä että näitä muita lainoja on näin paljon ja siksi menee taloudellisesti huonosti. Tässä on siis opintolainoja joita lyhennän 153,34€/kk, Autolaina 270,79€/kk ja visa 100€/kk. No, tästä kuusta lähtien isoin opintolaina ei nyt sitten enään lyhene 10 kuukauteen ja sillä tavoittelen sitä että saisin jossain vaiheessa maksettua visaa pois, jotta jossain vaiheessa alkais tämä rahavirta oikein päin kulkemaan. Nimittäin tälläkin hetkellä olen maksanut visaa sen satasen kuussa kun samassa kuussa nostan visalta sitten takaisin käyttöön 80€, kun siitä loppu on mennyt jo korkoihin. Visaahan mulla on maksettavana 3000€.

Toki rahareikiä täytyy olla runsaasti muutenkin, koska kun laskeskelen tuloja, pitäisi sitä joka tapauksessa olla riittämiin vielä elämiseenkin vaikka nämä ilmoitetut menot onkin laskettu pois. Nyt olen nimittäin laskenut tulotkin vuositasolla, tokihan ne ei mene läheskään tasan kuukausikohtaisesti, mutta kuitenkin tuloja pitäisi olla ihan hyvin.

Eli näitä kuukausi menoja on yhteensä 17257,84€/v eli 1438,15€/kk. Näiden lisäksihän on toki vielä monenlaisia laskuja ja ruokamenoja joita en ole tähän laskenut vielä laisinkaan. No, kunhan nyt saisin jossain vaiheessa pyöräytettyä talouden oikeinpäin ja uskoisin sen tapahtuvan kylläkin kesäkuussa, kun taas tuloja pitäisi olla niin paljon että ne kattaa menot. Sitä ennen tässä varmasti joudutaan kitkuttelemaan, mutta jospahan tämä tästä.  

    

torstai 3. huhtikuuta 2014

Jyrkkää alamäkeä ja surumielisyyttä

Otsikko kertoo paljon kaikesta. Varsinkin tämän hetken taloudellisesta tilasta joka pyörii nyt ihan väärinpäin. Kuinka tuon pyörän saisikaan käännettyä. Siksi ei ole tehnyt mieli edes blogia kirjoittaa kun olo on ollut niin ahdistunut tästä taloudellisesta tilanteesta ja tuntuu ettei tunnelin päästä vain valoa näy.
Äsken keräilin maaliskuun tilitapahtumat paperille, mutta vielä en niitä laskenut yhteen kun se tuntuu tällä hetkellä niin ylivoimaiselle, kun tietää että kaikki on mennyt täysin päin p...tä. Ja tiedän myös että tilanne ei tule paranemaan vielä pariin kolmeen kuukauteen, vaan vasta sitten kun menen töihin, tai toivottavasti edes sitten. Kun tuntuu että menot vain ylittää kaikki tulot ja tätä ei saa pysäytettyä.
Elvytys toimia olen yrittänyt nyt tehdä sillä että laitoin isoimman opintolainan tauolle ja siitä menee nyt 11 kuukautta pelkästään korko, joten toukokuussa on vähän rahaa enemmän talouden kääntämiseen koska tässä kuussa vielä menee 100€ kun lykkää tuota lainan maksua. Töiden lisäksi mulle on luultavammin tulossa kelalta tätä vanhalla nimellä sairaanlapsen lisää, joka on tarkoitettu hoitoon kun meillä tämä minun pojalla sillon todettiin syksyllä tuo adhd ja hänellä menee nyt siihen lääkitys. Summaa en toki vielä tiedä, mutta päätös pitäisi tulla parin kuukauden sisällä.

Mutta vielä täytyy kituuttaa, tai ei tämä enään ole edes kituuttamista, kun joutuu omilta vanhemmilta lainaan rahaa että pystyy ruokkimaan oman perheensä. Joten ei voi olla ylpeä. Mää en varmaan näin ahtaalla ole ollut kuin viimeksi silloin kuin muutin pois kotoa 16.v. Joten itku ei enään ole kaukana. Sainpas sen tänne nyt purettua.

No, on mulla jotain mukavaakin tiedossa, kun aloitin hieman yli viikko sitten dietin ja olen sillä saanut laihdutettua jo 2,5kg. Ja se liikunta jota dietillä pitää harrastaa, saa kuitenkin niin virkuksi että jaksaa lastenkan olla ja touhuta vaikka mieli onkin maissa raha-asioiden takia. Mutta toisaalta kotona näkyy kyllä mielenmataluus kun ei jaksa siivota vaikka koti on hirveän pahassa siivossa.

No, tälläistä tänne kuuluu, eipä oikein muuta. Pitää tätä alkaa kans jälleen kirjoitteleen, yleensä kun tänne sen purkaa kaiken mitä mielessä on se helpottaa, kun on niin vähän ihmisiä mullakin ympärillä joille pystysin asioista puhumaan ilman että niistä nousisi suuri äläkkä. Mutta nyt vain päivä kerrallaan tässä yritellään selvitä eteenpäin, jospa se siitä taas jossain vaiheessa alkaa aurinko paistamaan risukasaankin.